Mennäänkö Kallioon tai Eiranrantaan?

Keskiviikko 29.4.2015 klo 19:47 - Kauko Niemi, teksti ja kuvat

kallionkirkko_700_kf5a9183.jpg

Kallio Pitkänsillan eteläpuolelta nähtynä

Teoreettinen kahtiajako jälleen kerran Pitkänsillan tienoolla. Eteläisen puolen Rööperin satamajätkät ja pohjoisen Vallilan duunarit  kohtasivat ja yrittivät tulla kielellisesti toimeen keskenään ja hoitaakseen asioita. Väännettiin ruotsista, venäjästä ja virosta yhteisesti ymmärrettäviä sanoja ja syntyi stadin slangi.

Tämä ”kieli” elää ja kehittyy ja saa uusia sanoja ja merkityksiä tänään vaikkapa somalian kielestä. Suurin slangi aktiviteetti  taitaa nykyisin löytyä Espoosta. Facebookista löytyy nykyisin kaksikin slangiryhmää, joissa on yhteensä liki 15000 jäsentä.

Helsingin Laulun levyllä Lauluja Helsingistä – stadi sjungaa on kaikkien tuntema Kaj Chydeniuksen Kalliolle kukkulalle, jonka on slangintanut Pirjo Tuohimaa.

pirjo_700_kf5a9710.jpg
Pirjo Tuohimaa

Tölikän friiduna Tuohimaa on aktiivinen Stadin slangin toimija ja kun friidun sielun täyttää musiikki ja laulaminen, niin lähtökohdat olivat suotuisat.

”Ajatuksena oli rakentaa särmää nykytilanteen mukaan, missä tämän päivän miljonääri ostaa asunnon mieluummin elävästä, nykyisin hipsteri-kaupunginosasta Kalliosta kuin merellisestä Eiranrannasta. Tavoittelin hauskan ironista viestiä”, Tuohimaa muistelee sanoitustyötä

Tämä sopi myös Helsingin Laululle, joka haluaa tulkita vanhoja klassikkoja tämän päivän hengessä. Levyllä on toinen Tuohimaan slangiteksti laulussa  - Nyt faarttii masinaan. Laulu on uudelleensanoitus tuttuun joululauluun Adeste Fideles. Laulu on saanut kuoron kolmikielisen esitysmuodon – slangi, suomi ja latina.

Kuinkas slangi istuu joululauluihin ja jouluun? ”Se istuu oikein hyvin. Slangi tuo rentoutta joulun paatoksellisuuteen”, sanoo Tuohimaa. Sanoilla on myös käytännön katetta, sillä Snygeimmät joulubiisit kerää jo kaksi kirkollista kansaa ja satoja jää vielä ulkopuolelle.

 

Mitä slangi oikeastaan on

Slangi on tietyn pienryhmän puhetapa, ”sosiaalinen murre”, joka poikkeaa yleiskielestä sanastoltaan ja tyyliltään. Pienryhmiä voivat olla esimerkiksi ikä- tai harrastusryhmät. Yleisesti slangi tarkoittaa kielimuotoa, joka ei ole paikallismurre eikä erikoisalan kieltä vaan jonkin sosiaalisen ryhmän oma kielimuoto.

Stadin slangi tai Helsingin slangi on Helsingissä syntynyt puhekieli. Slangin juuret ulottuvat 1880-luvulle, jolloin se syntyi yhdistämään saman pihan suomen- ja ruotsinkielisiä poikia yhdeksi suureksi joukoksi.

pirjo2_kf5a9712.jpg

Vanhassa stadin slangissa noin 3/4 sanoista oli ruotsin kielestä, suomalaista alkuperää olevia viidennes ja viisi prosenttia (noin sata sanaa) on venäjästä. Muutamia sanoja on lainautunut muistakin kielistä kuten slaafaaminen ’nukkuminen’ saksasta ja "donna" nainen italiasta. Uudempi slangi on lainannut sanastoaan pääasiassa englannin kielestä. Ja uusimpana, 2000-luvulla, myös maahanmuuttajilta. Tällä hetkellä muutosvoimana on erityisesti somekanavat. Kieliopiltaan slangi on kuitenkin pääosin suomea.

Pirjo Tuohimaa muistuttaa, että kautta aikojen niin kuin nytkin on ollut nuorisolla tarve käyttää omaa ”salakieltään”, jota kalkkisvanhemmat eivät ymmärrä.

Helsingin Laulun ensimmäinen kosketus slangiin oli jo 2000-luvun alussa, kun Sami Garam teki slanginnoksen Kesäpäivä Kangasalla. Garam toimii tällä hetkellä paitsi keittiön puolella, myös Stadin Slangi ry:n puheenjohtajana.

Levy: Lauluja Helsingistä - Stadu sjungaa

Lue myös:

Valssi on musiikin aaltelia
Niin gimis on stadi
Rööperiin
Helsingin laulu
Mä tsittaan tääl sairaan korkeel

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kallioon tai Eiranrantaan, Hauluja Helsingistä, stadi sjungaa, Helsingin Laulu, kuoro, kuorolaulu, Pirjo Tuohimaa, Sami Garam, stadin slangi, Kaj Chydenius

Junantuomat tarvitsevat tulkin

Keskiviikko 1.4.2015 klo 18:22 - Kauko Niemi, teksti ja kuvat

sorkka_750_.jpg

Niin gimis on stadi on niitä harvoja lauluja, joka on suoraan kirjoitettu Stadin slangilla, eikä siihen ole koskaan syntynyt suomalaisia sanoja, eikä tarvitsekaan. Tavallisempi tapa on slangintaa tuttu suomenkielinen laulu, jolloin se on entuudestaan tuttu myös junantuomille ainakin melodialtaan.

Onneksi Helsingin Laulun joukossa on aitoja stadilaisia, jotka osaavat luonnostaan tulkita tätäkin tekstiä silloin kun laulua tulkitaan levylle asti.

Niin gimis on stadi kantaa kyllä suomalaista nimeäkin Stadin kundin kaiho tai Ässän kaiho. Veikko Lehmuksela kirjoitti sen jouluna Karjalan kannaksella v. 1941. Alun perin se syntyi joulurunoksi, joka sai apteekkari Jussi Isomeren sävelasun vasta reilut kymmenen vuotta myöhemmin.

Joulurunosta tuli kuulun Ässä-rykmentin epävirallinen tunnusriimi, joka lähti kiertämään rintamalla ja oli monelle tuttu jo ennen sävelasua. Tästä tuo nimi Ässän kaiho.

Laulun sisältö asettuu erikoisen hyvin paikoilleen ja voi aistia asemasodan ilmapiirin ja jouluisen kaipuun stadiin ja vaihtaa korsu lämpöiseen kotiin. Helsingin Laulun sovituksen on tehnyt erityisesti kuorosäveltäjänä tunnettu Jaakko Mäntyjärvi.

”Mäntyjärvi on mielestäni tavoittanut laulun sovituksessa tekstistä nousevan kaihoisan tunnelman”, sanoo kuoronjohtaja Hanna Remes.

. . . Niin gimis on stadi,
ois toivomus snadi,
et tsiigaa sais sen vielä kerran. 

Ja laulu loppuu toivomukseen, joka sekin olisi monin verroin parempi kuin tilanne Karhumäen sotatantereella kirjoitushetkellä tai aavistamattomista tulevista ajoista Kannaksella.

. . . Vaikka Lintsillä oisin ja penkillä goisin, ja aina ei ois mitä skruudaa.
Niin silti gimis on Stadi, siks toivomus snadi, et gartsoillas saisin viel luudaa.

Niin gimis on stadi ei ole kulunut tai vanhettunut vuosien varrella. Tähän on pitkälti syynä, ettei tekstissä on sen syntyhetkestä huolimatta isänmaallista eikä muutakaan paatosta. Teksti elää toiveikkaana ihan arkista elämää vuodesta toiseen.

pitkasilta_750_kf5a8442.jpg

Jos toisessa Helsingin Laulun levyn laulussa pähkäilemme Kallioon tai Eiran rantaan, niin Lehmuksela pysyy sitkeästi Pitkänsillan pohjoispuolella silloisissa työläiskaupungin osissa, Hakaniemi, Sörnäinen, Brahe, Linnanmäki, Vallila. Alueilla joissa takuuvarmasti on ollut aitoa elämää. Pitkäsilta on ollut kautta aikojen Helsingin vedenjakajana. Kun Pitkäsilta ylitettiin, oltiinkin jo reissaamassa landelle.

Ennen Helsingin Laulun levytystä kappaleen Niin gimis on stadi on laulanut levylle 1970 ja 1980 –luvuilla ainakin Veikko Väntänen, Jussi Raittinen sekä yhtye Alan Miehet.  Stadin Slangi ry on ottanut sen yhdeksi tunnuslaulukseen. Jussi Raittinen on myös saanut Helsingin kaupungin kulttuuripalkinnon Helsinki-aiheisista tulkinnoistaan. Niin Gimis on stadi oli Jussi Raittisen 50-vuotisjuhlakonsertin päätöslaulu.

 Levyn nettitilauslomake

sorkka_750_kf5a8983.jpg

 

2 kommenttia . Avainsanat: Helsingin Laulu, Niin gimis on stadi, Lauluja Helsingistä - stadi sjungaa, Veikko Lehmuksela, Jussi Raittinen, Jussi Isomeri, stadin slangi

Mä tsittaan tääl sairaan korkeel

Lauantai 21.2.2015 klo 22:59 - Kauko Niemi, teksti ja kuvat

helsinki_by_night_850_kf5a7127.jpg



Ymmärrämme oikein hyvin, että maisemat ovat erilaiset katsottaessa iltavalaistua Helsinkiä Stadionin tornista tai ylimmältä oksalta Harjulan seljännettä - tai katsoa korkealta Suomenlahtea tai ihailla Längelmävettä.


Tuttu laulu Kesäpäivä Kangasalla saa uudet puitteet kun se lauletaan Stadin slangilla. Tosin kaikki eivät sitä ole katsoneet mieltään pahoittamatta. Helsingin Laulu esitti Kesis Böndel juuri kuoppatuomion saaneessa Ajankohtaisessa kakkosessa vuonna 2003 ja Aamulehti katsoi esityksen pääkirjoituksessaan liki pyhänhävästykseksi.

Kuoro kantaesitti slangi-laulun 2002 Helsingin tuomiokirkossa Kirkko Soikoon tapahtumassa, mutta 2003 Sami Garamin Helsingin Laululle stadintama Kesäpäivä Kangasalla tuli Stadin slangipäivänä suuren kansan tietoisuuteen  Espan lavalla, Hesperian puistossa, Sanomatalon mediatorilla ja loppujen lopuksi myös TV2:n Ajankohtaisessa kakkosessa.

kesis_kaivari_img_0005.jpg

Salla Paajanen Ajankohtaisesta Kakkosesta suunnittelee ulkoilmanäyttämöä

Slangilaulu on kulkenut sitkeästi kuoron matkassa kaikki nämä vuodet, osana myös helsinkiläistä identiteettiä. Mä tsittaan tääl sairaan korkeel on ollut kaikki nämä vuodet myös varma hitti esimerkiksi ART Goes kapakka kierroksilla ja muissa Helsinki-aiheisissa tapahtumissa.

Laulu on nyt saanut arvoisensa kohtelun, kun se on yksi kuoron uusimman levyn lauluista. Samalla jo meille perinnelauluksi muodostunut Kesis Böndel on saanut muitakin Helsinki-aiheisia tai slangilla laulettuja lauluja. Levyllä on lauluja, joita ei koskaan aiemmin ole kuoroversioina kuultu.

Helsingin Laulu on tunnustanut juurensa ja elää entistä tanakammin Helsingin sykkeessä.

Levyn nettitilauslomake

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kesis böndel, slangi, stadi sjungaa, Lauluja Helsingistä, Sami Garam