Luovaa suomalaisen musiikin päivää!

Tiistai 8.12.2015 klo 11:29

Tänään juhlitaan Jean Sibeliuksen 150. syntymäpäivää. Jouluohjelmistossammekin on muutama maamme kansallissäveltäjän kappale. Tervetuloa siis konserttiin tänä sunnuntaina!

 joulun_taikaa_final.jpg

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: musiikki, kuoro, konsertti

Tervetuloa konserttiin!

Maanantai 16.11.2015 klo 15:50

Joulu lähestyy ja niin myös Helsingin Laulun perinteinen adventtikonsertti. Tilaa tästä itsellesi liput!

Voit myös koettaa onneasi tykkäämällä Helsingin Laulusta Facebookissa tai seuraamalla meitä Instagramissa ja voit voittaa kaksi lippua konserttiin!

Joulun_Odotus_v32.jpg

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kuoro, joulu, konsertti, joulukonsertti, adventti

Merkkejä laulamassa

Torstai 5.11.2015 - Hilma Reittola

Lokakuisen perjantai-illan hämärtyessä innokas laulajien joukko suuntasi askelensa kohti Itä-Pasilaa. Alkamassa oli Sekakuoroliiton järjestämä viikonlopun mittainen merkkilaulukurssi perusmerkin tai taitomerkin A-osan suorittamista havitteleville. Jännittynein mielin odottelin, mitä tuleman pitää.

Onneksi yksi kurssin ohjaajista, kuoromme taiteellinen johtaja Hanna Remes, oli entuudestaan tuttu. Toisena ohjaajana toimi Kristian Heberg.

Tuttuja löytyi myös kurssin osallistujista. Kuoromme oli ilahduttavan hyvin edustettuna, kurssin kymmenestä osanottajasta kuusi oli kuoromme riveistä. Taitomerkkiä tavoittelemaan lähti rohkea alttomme Anne, ja meitä perusmerkkiläisiä oli minun lisäkseni tenori Tero, sopraano Kati sekä altot Laura ja Miia. Perusmerkin suorittajien kanssa olimmekin jo keväällä katsoneet hieman vaadittuja lauluja yhdessä läpi, ja moni meistä oli harjoitellut niitä itsenäisesti ennen kurssia.

2015-10-18_12.14.49.jpg

                          

Kurssilla työskentelimme paljon yhdessä, niin että me perusmerkkiläiset seurasimme taitomerkkiläisten harjoittelua ja he meidän. Tämä osoittautui erittäin hyväksi harjoitusmetodiksi, sillä kuuntelemalla muiden laulua ja heille annettua palautetta oppii itsekin valtavasti.

Ensimmäisenä harjoitusillan jälkeen olimme jo saaneet tuntumaa muutamiin lauluihin ja alkujäykkyyskin karisi. Lauantain intensiivisen leiripäivän aikana saimme jo hieman kiinni yhteisestä soinnista ja toisten kuuntelemisesta kvartetissa.

Kvartettilaulu on haastava laji, joka vaatii hetken tunnustelua ennen kuin yhteistyö ryhmässä alkaa toimia ja balanssi löytyy. Perusmerkkiryhmässä meillä oli kotikenttäetua siitä, että olimme entuudestaan toisillemme tuttuja, vaikkakaan emme olleet tällaisella kokoonpanolla ennen laulaneet. Myös tuuria oli matkassa, ja äänemme sopivat kivasti yhteen - tässä porukassa oli vaivatonta ja miellyttävää laulaa! Kurssin tunnelma oli rento ja kannustava.

Saimme paljon rakentavaa palautetta ja ohjausta sekä suurissa linjoissa että pienissä yksityiskohdissa. Keskustelimme teksteistä, lausumisesta, nyansseista, tempoista ja fraseerauksesta. Saimme opastusta musiikin teoriassa ja laulutekniikassa. En osannut etukäteen arvatakaan, että kurssin anti on niin monipuolinen!

2015-10-18_12.18.13.jpg

                     

Kurssin päätteeksi, sunnuntaina iltapäivällä oli mahdollisuus suorittaa perusmerkki tai taitomerkin A-osa. Kaikki kurssilaiset tarttuivat rohkeasti haasteeseen ja kyllä kannattikin, sillä kaikki suorittivat merkkinsä hyväksytysti. Riemu ja helpotus olivat valloillaan suoritusten jälkeen. Palaute suorituksista oli kannustavaa ja rakentavaa.

Hanna Remes puhui kurssin päätteeksi siitä, miten tärkeää kuoromerkkien suorittaminen on kuoron kannalta. Kuoron taso nousee, kun yksittäiset kuorolaiset saavat vahvuutta laulajina. Omasta puolestani - ja varmasti muidenkin kurssilaisten puolesta – voin sanoa, että kurssilta ja merkkisuorituksesta tarttui mukaan ainakin alati kasvavaa innostusta laulamista kohtaan. Pieni itsensä haastaminen on aina välillä paikallaan ja antaa mukavan piristysruiskeen normaaliin harjoitteluun. Saamme jatkaa taas astetta innostuneempana ja tavoitteellisempana ryhmänä kohti seuraavia haasteita!

                                              


Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kuoro, merkkilaulukurssi, helsinki, laulu, Helsingin Laulu

Otamme uusia laulajia kuoroon!

Keskiviikko 2.9.2015 klo 22:46

hakuflyeri.jpg

                                                                                     

Uusien kuorolaisten haku on auki! Täytä uusittu hakulomake heti niin otamme sinuun yhteyttä.

Hauska harrastus käynnistyy nyt! Tule mukaan!

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kuoro, haku, helsingin, laulu

Sisäiseen kehitykseeni kannustavaa

Torstai 6.8.2015 - Kauko Niemi

Tuntuu kuin vanha sananlasku – alku aina hankalaa, lopussa kiitos seisoo – olisi menettänyt merkityksensä, kun kelaa kuoroon tulleen uuden laulajan ajatuksia läpi.

                    tero_1000_kf5a8181.jpg

                                               

Tero Halonen hyväksyttiin Helsingin Lauluun koelaulun perusteella 28.8.2014. Tosin aktiivinen aloitus käynnistyi todenteolla vasta lokakuun lopulla. Kuoro näet loppuhioi ohjelmistoaan alkusyksystä Espanjan Calellassa pidettävään kansainväliseen kuorokilpailuun.

Koeajan jälkeen Tero vakinaistettiin helmikuussa Helsingin Laulun tenoririviin. Takana ovat jo joulukonsertit ja edessä monisäikeinen Suomalaisen musiikin ilta toukokuussa ja muutamia muita laulullisia etappeja siinä välissä.

Tero aloitti myös maaliskuun alussa kuoron sisäisessä omatoimiryhmässä, jonka tavoitteena on suorittaa Sulasolin Sekakuoroliiton kuorolaulajan perusmerkki.

”Vastaanottavaisin mielin olen hypännyt liikkuvaan junaan. Tavoitteellisesti harrastavan kuoron kanssa on ainakin minulla ollut heti kaikki pelissä”, Tero Halonen kommentoi alun tunnelmiaan. 

”Uusia kappaleita ei voi kovin kauan vain kuunnella ja makustella - pitää alkaa töihin”, Tero sanoo.

”Ohjelmistosta en halua käyttää loppuunkaluttua termiä haastava. Ehdottomasti parempi termi olisi vaikka sisäiseen kehitykseen kannustava”, kuvaa Tero ensikokemustaan Helsingin Laulun tämän hetkisestä harjoittelussa olevasta ohjelmistosta.

”Varsinkin HL:lle sävelletyt tai sovitetut teokset koen erityisen vaikuttavina. On kunnia päästä niitä harjoittelemaan ja esittämään. Ne ovat sikäli harvinaista herkkua että heräävät henkiin vain meidän kauttamme ja soivat siinä hetkessä.”

Kuinka olet löytänyt paikkasi ja kuinka sinut on otettu kuorossa vastaan? ”Sanoisin kiitettävän hyvin. Ihan ensitreffeistä saakka meillä on synkannut loistavasti. Kuorolla on myös todella vilkas elämä sosiaalisen median puolella ja yhteisöllisyys myös sitä kautta lämmittää tulijan mieltä.”

”Treeneissä oppii joka kerta uutta ja oivaltavaa. Voi, kun vielä itse osaisi tuoda omaan tulkintaankin ne tekstien hienoudet, tunteen, herkkyyden, lämmön, kaipauksen, uhman, ilon, rakkauden. Odotan siis innolla tulevaa ilmaisun workshopia.”

Helsingin Laulu pitää seuraavan viikonloppuleirin yhteydessä laulamisen lisäksi myös workshopin, missä tutkitaan ja harjoitellaan ilmaisullisia asioita. Workshopin vetäjänä on kuoron ulkopuolinen asiantuntija.

Mikä on musiikillinen taustasi ja kuorokokemuksesi?

”Olen laulanut lapsena kuorossa ja opiskellut silloin myös klassisia lyömäsoittimia sekä musiikin teoriaa. Nuorena soitin ja lauloin myös bänditouhuissa. Sen jälkeen pitkään vain kuuntelin, työkseni - lähinnä kotimaista laulajia- lauluntekijätuotantoa - tein kymmenisen vuotta radiotöitä ja äänitin live-esiintymisiä.”

Työpaikan kuorossa aloitin puolitoista vuotta sitten ja laulun liekki liehahti taas roihuunsa. Opiskelin työväenopistossa tässä välissä lisää musiikin teoriaa. Tällä hetkellä laulan myös HY:n musiikkiyhdistyksen kamarikuorossa HYMSKK:ssä, jossa käyn myös laulutunneilla.

Kuinka löysit Helsingin Laulun? ”Varmaan samalla tavalla niin kuin nykyisin löytyvät kaikki muutkin asiat netistä. Siis näiden sivujen kautta. Pakko tunnustaa, etten kuitenkaan ihan sikaa säkissä. Art Goes Kapakan kuorojenkierroksella kävin livenä kuuntelemassa useampaakin kandidaattia.” 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kuoro, laulu, musiikki, harrastus

Mennäänkö Kallioon tai Eiranrantaan?

Keskiviikko 29.4.2015 klo 19:47 - Kauko Niemi, teksti ja kuvat

kallionkirkko_700_kf5a9183.jpg

Kallio Pitkänsillan eteläpuolelta nähtynä

Teoreettinen kahtiajako jälleen kerran Pitkänsillan tienoolla. Eteläisen puolen Rööperin satamajätkät ja pohjoisen Vallilan duunarit  kohtasivat ja yrittivät tulla kielellisesti toimeen keskenään ja hoitaakseen asioita. Väännettiin ruotsista, venäjästä ja virosta yhteisesti ymmärrettäviä sanoja ja syntyi stadin slangi.

Tämä ”kieli” elää ja kehittyy ja saa uusia sanoja ja merkityksiä tänään vaikkapa somalian kielestä. Suurin slangi aktiviteetti  taitaa nykyisin löytyä Espoosta. Facebookista löytyy nykyisin kaksikin slangiryhmää, joissa on yhteensä liki 15000 jäsentä.

Helsingin Laulun levyllä Lauluja Helsingistä – stadi sjungaa on kaikkien tuntema Kaj Chydeniuksen Kalliolle kukkulalle, jonka on slangintanut Pirjo Tuohimaa.

pirjo_700_kf5a9710.jpg
Pirjo Tuohimaa

Tölikän friiduna Tuohimaa on aktiivinen Stadin slangin toimija ja kun friidun sielun täyttää musiikki ja laulaminen, niin lähtökohdat olivat suotuisat.

”Ajatuksena oli rakentaa särmää nykytilanteen mukaan, missä tämän päivän miljonääri ostaa asunnon mieluummin elävästä, nykyisin hipsteri-kaupunginosasta Kalliosta kuin merellisestä Eiranrannasta. Tavoittelin hauskan ironista viestiä”, Tuohimaa muistelee sanoitustyötä

Tämä sopi myös Helsingin Laululle, joka haluaa tulkita vanhoja klassikkoja tämän päivän hengessä. Levyllä on toinen Tuohimaan slangiteksti laulussa  - Nyt faarttii masinaan. Laulu on uudelleensanoitus tuttuun joululauluun Adeste Fideles. Laulu on saanut kuoron kolmikielisen esitysmuodon – slangi, suomi ja latina.

Kuinkas slangi istuu joululauluihin ja jouluun? ”Se istuu oikein hyvin. Slangi tuo rentoutta joulun paatoksellisuuteen”, sanoo Tuohimaa. Sanoilla on myös käytännön katetta, sillä Snygeimmät joulubiisit kerää jo kaksi kirkollista kansaa ja satoja jää vielä ulkopuolelle.

 

Mitä slangi oikeastaan on

Slangi on tietyn pienryhmän puhetapa, ”sosiaalinen murre”, joka poikkeaa yleiskielestä sanastoltaan ja tyyliltään. Pienryhmiä voivat olla esimerkiksi ikä- tai harrastusryhmät. Yleisesti slangi tarkoittaa kielimuotoa, joka ei ole paikallismurre eikä erikoisalan kieltä vaan jonkin sosiaalisen ryhmän oma kielimuoto.

Stadin slangi tai Helsingin slangi on Helsingissä syntynyt puhekieli. Slangin juuret ulottuvat 1880-luvulle, jolloin se syntyi yhdistämään saman pihan suomen- ja ruotsinkielisiä poikia yhdeksi suureksi joukoksi.

pirjo2_kf5a9712.jpg

Vanhassa stadin slangissa noin 3/4 sanoista oli ruotsin kielestä, suomalaista alkuperää olevia viidennes ja viisi prosenttia (noin sata sanaa) on venäjästä. Muutamia sanoja on lainautunut muistakin kielistä kuten slaafaaminen ’nukkuminen’ saksasta ja "donna" nainen italiasta. Uudempi slangi on lainannut sanastoaan pääasiassa englannin kielestä. Ja uusimpana, 2000-luvulla, myös maahanmuuttajilta. Tällä hetkellä muutosvoimana on erityisesti somekanavat. Kieliopiltaan slangi on kuitenkin pääosin suomea.

Pirjo Tuohimaa muistuttaa, että kautta aikojen niin kuin nytkin on ollut nuorisolla tarve käyttää omaa ”salakieltään”, jota kalkkisvanhemmat eivät ymmärrä.

Helsingin Laulun ensimmäinen kosketus slangiin oli jo 2000-luvun alussa, kun Sami Garam teki slanginnoksen Kesäpäivä Kangasalla. Garam toimii tällä hetkellä paitsi keittiön puolella, myös Stadin Slangi ry:n puheenjohtajana.

Levy: Lauluja Helsingistä - Stadu sjungaa

Lue myös:

Valssi on musiikin aaltelia
Niin gimis on stadi
Rööperiin
Helsingin laulu
Mä tsittaan tääl sairaan korkeel

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kallioon tai Eiranrantaan, Hauluja Helsingistä, stadi sjungaa, Helsingin Laulu, kuoro, kuorolaulu, Pirjo Tuohimaa, Sami Garam, stadin slangi, Kaj Chydenius

Valssi on musiikin aatelia

Keskiviikko 22.4.2015 klo 11:44 - Kauko Niemi, teksti ja kuvat

Valssi musiikin lajina on saavuttanut varsin erikoisen asemat. Kahden ihmisen yhteisen elämän tanssi alkaa valssilla. Maamme arvokkaimman tilaisuuden, itsenäisyyspäivän vastaanoton tanssit alkavat presidenttiparin valssilla. Viimeiseen valssiin päättyy monien iltojen kuulo, näkö ja kinesteettinen kokemus yhtä varmasti kuin valomerkki päättää tarjoilun.

Kaikilla itseään kunnioittavilla paikkakunnilla on oma valssinsa. Helsingillä niitä on tavallaan kolmekin. Kaksi Helsinki-valssia ja Viaporin valssi.

kilpailu1_www_kf5a8236.jpg
Elon ens päivän kun loiston näin mä,
Helsingin ihanuus ympärilläin


Helsinki-valssin vanhempi versio on Georg Malmstenin säveltämä ja R R Ryynäsen sanoittama ja vuonna 1935 Dallape orkesterin tunnetuksi tekemä laulu helsinkiläisen lapsuuskehdosta, jossa olikin pysymistä.

Tuoreempi Helsinki-valssi on ylipormestari Raimo Ilaskiven säveltämä ja sanoittama. Se ei ole koskaan pystynyt kuitenkaan syrjäyttämään aitoa Helsinki-valssia. Tätä versiota lienee eniten laulanut Aikamiehet.

Aikamiesten ulkopuolella valssi ei musiikkilajina ole kuoroille sitä ominta aluetta. Helsingin Laulu kuitenkin tarttui rohkeasti niin Helsinkiin kuin valssiinkin. Tämä on eittämättä kuoron ensimmäinen levytetty valssi.

viitat_www.jpg



Helsinki meitä sä ihmeines
vedät ja viettelet puolehes.


Meille ei ole tyypillisintä menneiden muisteleminen ja historian haikaileminen ja niin tässäkin tapauksessa sovitukseen haettiin vallitsevaa tilannekuvaa. Sovittajaksi valikoitui kuoron kanssa aiemminkin hyvää yhteistyötä tehnyt Merja (Merzi) Rajala. Sovitus on reipasta, yllättävää, leikkisää ja perinteistä poikkeavaa, kuten on tämä musiikin monitoimi-ihminen itsekin.

Rajala määrittää itse sovituksiaan kuorolle haasteelliseksi laulettavaksi. Jossain määrin ne saattavat olla haasteellisia myös kuulijoille, etenkin jos on sattunut tykästymään perinteiseen neliääniseen, hartaaseen poljentoon. Ja onhan Helsinki-valssiin pujahtaneet mukaan Helsingin kanssa kisaavat Lontoo, Pariisi ja Berliinikin.

Helsinki-valssi on Helsingin Laulun levyn, Lauluja Helsingistä, Stadi sjungaa ensimmäinen, aloitusvalssi, niin kuin kaiken arvokkaan pitää avautua.

Helsingin Laulu on aiemminkin tehnyt yhteistyötä Mertzi Rajalan kanssa.



Levyn nettitilauslomake


Lue myös:
Niin gimis on stadi
Rööperiin
Helsingin laulu
Mä tsittaan tääl sairaan korkeel



Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Helsinki-valssi, Helsingin Laulu, valssi, kuoro, Georg Malmsten, Dallape, Raimo Ilaskivi, Aikamiehet, Lauluja Helsingistä

Kuorolaisuus on eri asia kuin laulaa kuorossa

Lauantai 11.4.2015 klo 12:03 - Kauko Niemi, teksti ja kuva

laura_750_kf5a9191.jpg

 Laura Osala musiikillisessa ympäristössä

Ensi viikonloppuna Helsingin Laulu pitää viikonloppuleiriä Helsingissä. Laulamisen ohella tällä kertaa mietitään, avaudutaan ilmaisulle, improvisaatiolle, läsnäololle ja tulkintoihin tekstistä ilmaisuksi.  Kuoroa tulee ohjamaan viittä vaille valmis ilmaisutaidon opettaja Laura Osala, kuorolaulaja itsekin.

”Opintojeni ja harrastukseni yhdistäminen on matkan varrella paljastanut paljon. Esimerkiksi improvisaation keskeinen ajatus toisen auttaminen ja hyväksyminen sopii sovellettavaksi kuoroon. Kuorolaisena olo ei ole yksin suorittamista, vaan syvällistä ryhmätyötä, ryhmä psykologiaa”, luonnehtii Laura Osala.

”Nyt en tarkoita tunnin improvisaatioesitystä, jossa kuoronjohtaja johtaisi jotain ja kuorolaiset improvisoisivat jotain. Kaiken kaikkiaan en ole minkään hihhuloinnin tai päälleliimatun kannattaja, eikä koulutuksessa etsitä muitakaan temppuja, emme tosiaan harjoittele pyrotulien sytyttämistä.”

Kuorolaisuuteen kuuluu paljon muuta kuin omien stemmojen osaaminen. Ilmaisuun vaikuttaa ennen kaikkea koko ryhmän dynamiikka. ”Otetaanpa esimerkiksi tunnetila – syvä kaipuu – kuinka pitkälle tunteen määrittelyssä voidaan mennä, riippuu kuinka turvalliselta ryhmä eli kuoro tuntuu ja kuinka avoimesti tunteitaan uskaltaa porukassa ilmaista”, sanoo Osala.

Sittenhän ovat kokonaan oma lukunsa ne taiturit, jotka eivät ryhmädynamiikasta välitä, vaan ilmestyvät remmiin paria treeniä ennen konserttia ja sekoittavat ryhmän kokonaisuuden.

Laura Osala painottaa, että vähin mitä pitää välittyä – ”tykkään laulamisesta” ja se ei ole sama kuin kannustus ennen lavalle nousemista – muistakaa hymyillä. Hymyn on tultava sisältä. Osala pohtii myös tunnetilojen vaihteluita. ”Kovin montaa tunnetilanvaihtelua ei pystytä hallitsemaan, ainakaan saman laulun aikana.

”Erilaisia näyttelijöiden tekniikoita, improvisaation tekniikoita ja koreografioita toki on olemassa ja niitä voitaisiin käyttää kuorossakin- kuitenkin sitten joskus. Sitä ennen on sisäistettävä ja ymmärrettävä perusasiat ja hyväksyttävä ryhmädynamiikan pelisäännöt. Kuinka olla läsnä tässä ja nyt sekä ilmaista aidosti kaikilla aisteilla, auttaa ja hyväksyä omalta osaltaan ryhmä huippusuoritukseen. Päälle liimaaminen on kiusallista sekä laulajalle että kuulijalle.”

Tulevalla leirillä ilmaisukäsittelyssä on myös kolme Helsingin Laulun tämän kevään konserttiohjelmistossa olevaa laulua.

Laura Osala on toiminut 8 vuotta äidinkielen ja kirjallisuuden opettajana. Hän tekee paraikaa draamakasvatuksen aineopintoja, joista saan ilmaisutaidon opettajan pätevyyden aivan lähitulevaisuudessa. Pedagoginen tausta ja oma kuoroharrastus Kilven Kuorossa ovat sytyttäneet innostuksen soveltaa näitä asioita poikkitieteellisesti.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kuorolaisuus, kuoro, Laura Osala, Helsingin Laulu, improvisaatio, ryhmädynamiikka, ilmaisu, läsnäolo

Paras suorituksemme Canta al mar 2014 -kilpailussa

Maanantai 10.11.2014 - Nelli Gabrielsson, Sonia Ben Cheikh

Lokakuussa 2014 oli jälleen aika tarkistaa kuoron osaaminen ja taso kansainvälisessä kuorokilpailussa.

Kisamatka alkaa. Ensimmäisenä ohjelmassa oli Barcelonan naapurissa, Calellassa tapahtuman Canta al mar 2014 -  avajaisparaati. Helsingin Laulu löysi nopeasti toisia suomalaisia sinivalkopaidoissaan. Kulkue kiemurteli Calellan katuja kohti Dalmau puistoa. Perillä kuorot esiteltiin ja ohjelmassa oli puheita sekä esityksiä. Ilta huipentui harjoituksiin ensimmäistä, kirkkomusiikkisarjan kisaesitystä varten.

calella_2_.jpgSanta Maria del Pi:n katedraali Barcelonassa oli kirkollisen sarjan tapahtumapaikkana. Tunnelma oli jännittynyt ja innostunut ennen lavalle menoa: harvoin saa mahdollisuuden esiintyä näin upean ainutlaatuisessa ympäristössä! Tunteenpurkaukset ja ilon kyyneleet esiintymisen jälkeen kertoivat intensiteetin ja keskittymisen tasosta. Helsingin Laulu ylti parhaimpaansa: kuoron paras esitys tähän mennessä.

Seuraava rypistys eli toinen kisasuoritus hoitui seuraavan päivän iltapäivällä Calellan Sala Mozart -salissa. Edellisen päivän hienoon kokemukseen verrattuna Sala Mozartissa esiintyminen oli itse tilan ja sen kuivakan karhean akustiikan takia haasteellisempaa.

Keskiviikosta perjantaihin tapahtuman mielenkiintoisin kohokohta oli luonnollisesti tulosten julkistus vanhassa tehdasrakennuksessa Fabrica Llobetissa. Maallisessa kategoriassa kuoro sai 9. tason hopeaa ja sijoittui viidenneksi. Sakraalisarjan tuloksia odotettiin jännityksellä ja yhteinen hengenpidätys päättyi ilon huutoihin ja Suomen lippujen kohottamiseen: Helsingin Laulu ylsi 2. tason kultaan ja sijoittui neljänneksi.

Helsingin Laulu ylsi Canta al mar 2014 -kisassa kuoron historian parhaimmalle tasolle. Edellinen kulta-taso saavutettiin 2010 Wienissä.

Canta al mar 2014 -kilpailuun osallistui kaiken kaikkiaan 62 kuoroa ja yli 2000 kuorolaista eri puolilta maailmaa. Suomalaisia kuoroja mukana oli viisi.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kansainvälinen kilpailu, Kuoro, kirkollinen sarja

« Uudemmat kirjoitukset