Valssi on musiikin aatelia

Keskiviikko 22.4.2015 klo 11:44 - Kauko Niemi, teksti ja kuvat

Valssi musiikin lajina on saavuttanut varsin erikoisen asemat. Kahden ihmisen yhteisen elämän tanssi alkaa valssilla. Maamme arvokkaimman tilaisuuden, itsenäisyyspäivän vastaanoton tanssit alkavat presidenttiparin valssilla. Viimeiseen valssiin päättyy monien iltojen kuulo, näkö ja kinesteettinen kokemus yhtä varmasti kuin valomerkki päättää tarjoilun.

Kaikilla itseään kunnioittavilla paikkakunnilla on oma valssinsa. Helsingillä niitä on tavallaan kolmekin. Kaksi Helsinki-valssia ja Viaporin valssi.

kilpailu1_www_kf5a8236.jpg
Elon ens päivän kun loiston näin mä,
Helsingin ihanuus ympärilläin


Helsinki-valssin vanhempi versio on Georg Malmstenin säveltämä ja R R Ryynäsen sanoittama ja vuonna 1935 Dallape orkesterin tunnetuksi tekemä laulu helsinkiläisen lapsuuskehdosta, jossa olikin pysymistä.

Tuoreempi Helsinki-valssi on ylipormestari Raimo Ilaskiven säveltämä ja sanoittama. Se ei ole koskaan pystynyt kuitenkaan syrjäyttämään aitoa Helsinki-valssia. Tätä versiota lienee eniten laulanut Aikamiehet.

Aikamiesten ulkopuolella valssi ei musiikkilajina ole kuoroille sitä ominta aluetta. Helsingin Laulu kuitenkin tarttui rohkeasti niin Helsinkiin kuin valssiinkin. Tämä on eittämättä kuoron ensimmäinen levytetty valssi.

viitat_www.jpg



Helsinki meitä sä ihmeines
vedät ja viettelet puolehes.


Meille ei ole tyypillisintä menneiden muisteleminen ja historian haikaileminen ja niin tässäkin tapauksessa sovitukseen haettiin vallitsevaa tilannekuvaa. Sovittajaksi valikoitui kuoron kanssa aiemminkin hyvää yhteistyötä tehnyt Merja (Merzi) Rajala. Sovitus on reipasta, yllättävää, leikkisää ja perinteistä poikkeavaa, kuten on tämä musiikin monitoimi-ihminen itsekin.

Rajala määrittää itse sovituksiaan kuorolle haasteelliseksi laulettavaksi. Jossain määrin ne saattavat olla haasteellisia myös kuulijoille, etenkin jos on sattunut tykästymään perinteiseen neliääniseen, hartaaseen poljentoon. Ja onhan Helsinki-valssiin pujahtaneet mukaan Helsingin kanssa kisaavat Lontoo, Pariisi ja Berliinikin.

Helsinki-valssi on Helsingin Laulun levyn, Lauluja Helsingistä, Stadi sjungaa ensimmäinen, aloitusvalssi, niin kuin kaiken arvokkaan pitää avautua.

Helsingin Laulu on aiemminkin tehnyt yhteistyötä Mertzi Rajalan kanssa.



Levyn nettitilauslomake


Lue myös:
Niin gimis on stadi
Rööperiin
Helsingin laulu
Mä tsittaan tääl sairaan korkeel



Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Helsinki-valssi, Helsingin Laulu, valssi, kuoro, Georg Malmsten, Dallape, Raimo Ilaskivi, Aikamiehet, Lauluja Helsingistä

Junantuomat tarvitsevat tulkin

Keskiviikko 1.4.2015 klo 18:22 - Kauko Niemi, teksti ja kuvat

sorkka_750_.jpg

Niin gimis on stadi on niitä harvoja lauluja, joka on suoraan kirjoitettu Stadin slangilla, eikä siihen ole koskaan syntynyt suomalaisia sanoja, eikä tarvitsekaan. Tavallisempi tapa on slangintaa tuttu suomenkielinen laulu, jolloin se on entuudestaan tuttu myös junantuomille ainakin melodialtaan.

Onneksi Helsingin Laulun joukossa on aitoja stadilaisia, jotka osaavat luonnostaan tulkita tätäkin tekstiä silloin kun laulua tulkitaan levylle asti.

Niin gimis on stadi kantaa kyllä suomalaista nimeäkin Stadin kundin kaiho tai Ässän kaiho. Veikko Lehmuksela kirjoitti sen jouluna Karjalan kannaksella v. 1941. Alun perin se syntyi joulurunoksi, joka sai apteekkari Jussi Isomeren sävelasun vasta reilut kymmenen vuotta myöhemmin.

Joulurunosta tuli kuulun Ässä-rykmentin epävirallinen tunnusriimi, joka lähti kiertämään rintamalla ja oli monelle tuttu jo ennen sävelasua. Tästä tuo nimi Ässän kaiho.

Laulun sisältö asettuu erikoisen hyvin paikoilleen ja voi aistia asemasodan ilmapiirin ja jouluisen kaipuun stadiin ja vaihtaa korsu lämpöiseen kotiin. Helsingin Laulun sovituksen on tehnyt erityisesti kuorosäveltäjänä tunnettu Jaakko Mäntyjärvi.

”Mäntyjärvi on mielestäni tavoittanut laulun sovituksessa tekstistä nousevan kaihoisan tunnelman”, sanoo kuoronjohtaja Hanna Remes.

. . . Niin gimis on stadi,
ois toivomus snadi,
et tsiigaa sais sen vielä kerran. 

Ja laulu loppuu toivomukseen, joka sekin olisi monin verroin parempi kuin tilanne Karhumäen sotatantereella kirjoitushetkellä tai aavistamattomista tulevista ajoista Kannaksella.

. . . Vaikka Lintsillä oisin ja penkillä goisin, ja aina ei ois mitä skruudaa.
Niin silti gimis on Stadi, siks toivomus snadi, et gartsoillas saisin viel luudaa.

Niin gimis on stadi ei ole kulunut tai vanhettunut vuosien varrella. Tähän on pitkälti syynä, ettei tekstissä on sen syntyhetkestä huolimatta isänmaallista eikä muutakaan paatosta. Teksti elää toiveikkaana ihan arkista elämää vuodesta toiseen.

pitkasilta_750_kf5a8442.jpg

Jos toisessa Helsingin Laulun levyn laulussa pähkäilemme Kallioon tai Eiran rantaan, niin Lehmuksela pysyy sitkeästi Pitkänsillan pohjoispuolella silloisissa työläiskaupungin osissa, Hakaniemi, Sörnäinen, Brahe, Linnanmäki, Vallila. Alueilla joissa takuuvarmasti on ollut aitoa elämää. Pitkäsilta on ollut kautta aikojen Helsingin vedenjakajana. Kun Pitkäsilta ylitettiin, oltiinkin jo reissaamassa landelle.

Ennen Helsingin Laulun levytystä kappaleen Niin gimis on stadi on laulanut levylle 1970 ja 1980 –luvuilla ainakin Veikko Väntänen, Jussi Raittinen sekä yhtye Alan Miehet.  Stadin Slangi ry on ottanut sen yhdeksi tunnuslaulukseen. Jussi Raittinen on myös saanut Helsingin kaupungin kulttuuripalkinnon Helsinki-aiheisista tulkinnoistaan. Niin Gimis on stadi oli Jussi Raittisen 50-vuotisjuhlakonsertin päätöslaulu.

 Levyn nettitilauslomake

sorkka_750_kf5a8983.jpg

 

2 kommenttia . Avainsanat: Helsingin Laulu, Niin gimis on stadi, Lauluja Helsingistä - stadi sjungaa, Veikko Lehmuksela, Jussi Raittinen, Jussi Isomeri, stadin slangi

Kaikki näyttivät Rööperissä ennen suuremmalta paitsi vatsat

Keskiviikko 25.3.2015 klo 15:05 - Kauko Niemi, teksti ja kuvat

1a_750_kf5a8219.jpg

Rööperissä ollaan 1A - luokkaa

Olimme Rööperissä ja nyt kaipaamme Rööperiin. Helsingin Laulun juuret ovat aika syvällä Rööperissä. Oma viikoittainen tukikohtamme oli Puniksella (Snellmanin ala-asteen koulu), missä harjoittelimme vuositolkulla. Nyt olemme muuttaneet Pasilaan, mutta laulu kaipuusta Rööperiin sopii oikein hyvin meille.

Rööperiin oli puheissamme moneen otteeseen jo Punavuoren ajoilla. Tosin se konkretisoituu vasta nyt levytettyämme Lauluja Helsingistä – Stadi Sjungaa –levyn myötä. Levyllä on kaikkiaan 12 Helsinki-aiheista laulua.

. . . . Rööperiin mä kaipaan niin taas uudelleen. Muistot suloiseen vie lapsuuteen. Kaikki näytti niin paljon suuremmilta 

Alkuperäinen laulu Penny Lane on ei enempää eikä vähempää kuin Paul McCartneyn 1967 säveltämä laulu. Beatles sankari kertoo laulussaan lapsuuden ympäristöstään Liverpoolissa ja laulu symboloi lapsuuden viattomuutta työläiskaupungissa sekä menneitä aikoja, jolloin kaikki olivat ystävällisiä. Alkuperäinen laulu valtasi listojen kärkipaikan mm. Yhdysvalloissa, Espanjassa, Malesiassa, Hollannissa ja Australiassa. Paul McCartney oli mielessään kehitellyt "Penny Lanea" lähes vuoden.

Juha Vainio istutti laulun suomalaisen version Helsingin 5. kaupunginosaan Punavuoreen. Tosin Punavuori oli jo aikoja sitten saanut kansan keskuudessa stadin slangiksi nimen Rööperi. Rööperi taas juontaa Punavuoren Ruotsinkielisestä nimestä Rödbergen.  Alueen kalliot kun näet olivat punertavia.

 

punavuori_750_kf5a8672.jpg

Aitoa punertavaa Rööperiä vielä tänäänkin.
Iso-Roobertinkadun länsipäässä punaista kalliota.

 

Juha Vainio on tavoittanut taitavasti sekä Penny Lanen että Punavuoren tunnelmaa –

. . . . kun kerran siellä aikuisten me tiellä törmäiltiin ja talkkarilta juostiin piiloon kellariin, Ja kuinka meitä silloin huudeltiin. Salaa suudeltiin . . .

Rööperi on tälläkin hetkellä Helsingin tiheimmin asuttu kaupunginosa. Siellä näet on yli 21.000 asukasta neliökilometrillä. Aina sattuu ja tapahtuu –

. . . pyykkimuija, joka lastiansa kuljettaa, on lakanoissa kuusi lasta kiljuvaa. Ja koira konstaapelin yrittää löytää ystävää. . . .

Pepe Wilberg oli se suomalainen artisti, joka lauloi tämän tarinan suuren kansan tietoisuuteen. Kuorolle sovituksen on tehnyt taitava kuoromies Jaakko Mäntyjärvi.

”Kuorolle sovituksen on tehnyt säveltäjä Jaakko Mäntyjärvi. Mäntyjärvi on tavoittanut minusta laulun tekstin tunnelmia hyvin. ” 

”Sovitus myötäilee yhtäältä tarinaa Helsingistä ja toisaalta kertomuksen ”minä” -henkilöstä. Sovittajan otteessa lauluun kuultaa myös lämmin musiikillinen humoristisuus. Huumori aukeaa mielestäni parhaiten säestävän kuoron tekstuurissa suhteessa laulun tarinaa kertovaan tenoristemmaan”, pohtii Helsingin Laulun taiteellinen johtaja Hanna Remes.

punavuori_750_kf5a8657.jpg

 

Sinne kanssas vielä kerran päästä tahtoisin,
Mut vuodet vierineet sen estää kuitenkin,
Ja aikamiehen paksu vatsa tää aidan rakoon jää.


Levyn nettitilauslomake

2 kommenttia . Avainsanat: Helsingin Laulu, Hanna Remes, Rööperiin, Penny Lay, Beatles, Lauluja Helsingistä, stadi sjungaa,

Mä tsittaan tääl sairaan korkeel

Lauantai 21.2.2015 klo 22:59 - Kauko Niemi, teksti ja kuvat

helsinki_by_night_850_kf5a7127.jpg



Ymmärrämme oikein hyvin, että maisemat ovat erilaiset katsottaessa iltavalaistua Helsinkiä Stadionin tornista tai ylimmältä oksalta Harjulan seljännettä - tai katsoa korkealta Suomenlahtea tai ihailla Längelmävettä.


Tuttu laulu Kesäpäivä Kangasalla saa uudet puitteet kun se lauletaan Stadin slangilla. Tosin kaikki eivät sitä ole katsoneet mieltään pahoittamatta. Helsingin Laulu esitti Kesis Böndel juuri kuoppatuomion saaneessa Ajankohtaisessa kakkosessa vuonna 2003 ja Aamulehti katsoi esityksen pääkirjoituksessaan liki pyhänhävästykseksi.

Kuoro kantaesitti slangi-laulun 2002 Helsingin tuomiokirkossa Kirkko Soikoon tapahtumassa, mutta 2003 Sami Garamin Helsingin Laululle stadintama Kesäpäivä Kangasalla tuli Stadin slangipäivänä suuren kansan tietoisuuteen  Espan lavalla, Hesperian puistossa, Sanomatalon mediatorilla ja loppujen lopuksi myös TV2:n Ajankohtaisessa kakkosessa.

kesis_kaivari_img_0005.jpg

Salla Paajanen Ajankohtaisesta Kakkosesta suunnittelee ulkoilmanäyttämöä

Slangilaulu on kulkenut sitkeästi kuoron matkassa kaikki nämä vuodet, osana myös helsinkiläistä identiteettiä. Mä tsittaan tääl sairaan korkeel on ollut kaikki nämä vuodet myös varma hitti esimerkiksi ART Goes kapakka kierroksilla ja muissa Helsinki-aiheisissa tapahtumissa.

Laulu on nyt saanut arvoisensa kohtelun, kun se on yksi kuoron uusimman levyn lauluista. Samalla jo meille perinnelauluksi muodostunut Kesis Böndel on saanut muitakin Helsinki-aiheisia tai slangilla laulettuja lauluja. Levyllä on lauluja, joita ei koskaan aiemmin ole kuoroversioina kuultu.

Helsingin Laulu on tunnustanut juurensa ja elää entistä tanakammin Helsingin sykkeessä.

Levyn nettitilauslomake

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kesis böndel, slangi, stadi sjungaa, Lauluja Helsingistä, Sami Garam