Onnea 65-vuotiaalle Vuoristoradalle

Tiistai 12.7.2016 klo 9:42 - Kuva ja teksti - Kauko Niemi

Linnanmaki_850_KF5A4512.jpg

Onnittelemme ikätoveria

Linnanmäen klassinen Vuoristorata täyttää huomenna 65 vuotta. Samaan ikään on ehtinyt Helsingin Laulu onnittelee yhtä Stadin symbolia. Jokainen tietää ja muistaa millaista laulua Vuoristorata laulaa 47000 kertaa vuodessa ja millainen kirkukuoro säestää.

Vuoristoradan laulu on vuosien saatossa keskeytetty normaalina aukioloaikana vain kerran.  Tämä tapahtui, kun Paul Anka esiintyi Linnanmäellä.

Linnanmäki ja vuoristorata on osa helsinkiläisyyttä siinä missä saman ikäinen Helsingin Laulukin. Perinteisen kuorokirjallisuuden lisäksi kuoromme on kuulunut lauluja Helsingistä, Stadi sjungaa.

Vuoristoradan historia alkoi jo syksyllä 1950 Linnanmäellä vieraili tanskalainen tivolilaitteisiin erikoistunut rakennusmestari Valdemar Lebeck, joka ehdotti radan rakentamista Linnanmäelle. Vuoristorata rakennettiin talvella 1950 Lebeckin piirustusten pohjalta, esikuvana Kööpenhaminassa sijaitseva Dyrehavsbakkenin vuoristorata. Linnanmäen Vuoristoradan avajaisia juhlittiin 13.7.1951, valmistuessaan se oli Pohjoismaiden suurin vuoristorata.

Vuoristorata pyörii kesän aikana noin 47 000 kierrosta. Rata on 960 metriä pitkä ja sen pisin lasku on 48 metriä. Junat vedetään vaijerilla ylös, jonka jälkeen jarrumies säätelee vauhtia jarrustaagista eli kahvasta.

Vuoristoradan rakentaminen maksoi 48 miljoonaa markkaa. Vuoristoradan kestoiäksi arvioitiin enintään 15 vuotta ja nyt jo 65 vuotta. Hyvin on hoidettu.

Kun Vuoristorata aikoinaan avattiin, pidettiin sitä niin hurjana, että ensimmäiset jarrumiehet palkattiin armeijan lentäjien joukosta työn vaativuuden takia.

Yhdysvaltalainen vuoristoratakerho ACE (American Coaster Enthusiasts) on julistanut Vuoristoradan virallisesti ’klassikoksi’. Nämä vaatimukset täyttää vain 40 rataa koko maailmassa.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Linnanmäki, vuoristorata, Helsingin Laulu, 65-vuotias

Mitä kuusvitosia löytyy musiikkimaailmasta

Maanantai 18.4.2016 klo 21:57 - Kauko Niemi

Tämän vuoden paras numero on 65

Fender.jpg

Edellisessä 65-jutussa pohdittiin matkan ja matkustamisen olemusta 65 näkökulmasta. Nyt on vuorossa musiikki, tosin muusta näkökulmasta kuin toukokuun 13. päivän näkökulmasta Karjalatalossa, missä Helsingin Laulu laulaa 65-vuotisjuhlakonserttinsa.

Luonas siis 65 65 lauloi Robin huippusuosikkivuosinaan. Robinin (Esa Simonen) kenties tunnetuin biisi oli juuri tänä, alun perin Zager and Evansin maailmanlaajuinen suurhitti 'In the Year 2525' vuodelta 1969. Suosiostaan huolimatta Robin jätti iskelmämaailman ja ryhtyi opettajaksi.

Saman ikäisiä Helsingin Laulun kanssa ovat Fender Telecaster -kitara sekä Fender Precision bassokitara.

Fender Telecaster (kutsumanimi Tele), on Fenderin valmistama sähkökitara. Sen ensiesittely tapahtui 1950 nimellä Fender Broadcaster. Helmikuussa 1951 kitaran nimi muutettiin Fender Telecasteriksi, sillä Gretsch-yhtiö oli aikaisemmin rekisteröinyt mallinimen Broadkaster.

Telecaster oli ensimmäinen sarjavalmisteinen umpirunkoinen sähkökitara. Se on rakenteeltaan yksinkertainen ja siten helppo valmistaa teollisena massatuotantona ja se on yhä tuotannossa Fenderin sekä sen omistamalla Squier-alamerkillä.

Fender Telecasterilla ovat soittaneet vuosien varrella monet kuuluisat soittajat: Bob Dylan, Albert Collins, James Burton, Lou Reed, Jimmy Page, Keith Richards, Joe Strummer, John Frusciante, Muddy Waters, Josh Farro, Jon Bon Jovi, James Hetfield, Kurt Cobain [3] ja Bruce Springsteen. Kuuluisia suomalaisia telecasterin soittajia ovat mm. Albert Järvinen, Jari Mäenpää, Ismo Alanko, Kari Peitsamo, Andy McCoy, Petteri Salminen, Juha Torvinen ja Juice Leskinen.

Yksi kuoromme jäsenistä näkee kutosia ja vitosia vähän joka puolella. Pianon päällä olikin Sibeliuksen Puusarja Op. 75: Viisi kappaletta pianolle. Viides sävellys on nimeltään Kuusi - taas numerot väärin päin, mutta haitanneeko tuo nyt kovinkaan paljon.

Jussi Raittinen on puolestaan levyttänyt Oi kuuskytviis. Käännösiskelmän sanat on tehnyt Pekka Tammilehto alias Topi Sorsakoski. Sikäli mielenkiintoinen tapaus, ettei ainakaan kovin helpolla löydy kyseisen laulun sanoja netistä. Kansainvälinen laulujen sanoituksiin keskittyvä nettipalvelukin ihmettelee ääneen, kuinka voi olla mahdollista, ettei tällaisen laulun sanoja löydy. Laulun ajatuksena on kuitenkin, ettei nyt kannattaisi kahdesti elää 65-vuotispäivää.

Kuuskutviis on näköjään kulttinumero iskelmätaivaalla. Seppo Närhi julkaisi vuonna 1972 tarinan Prinsessa 65.
Hän oli siis prinsessa kuuskyt-viis // mutta nykyään bändit hänestä tuskin veisaa viis // on jääneet taa jo huoneet tähtien // on kruunussa ruoste jo vuosikymmenen.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Helsingin Laulu, kuoro, helsinkiläinen sekakuoro, 65,

Tämän vuoden ehdottomasti paras numero on 65

Maanantai 7.3.2016 klo 20:11 - Kauko Niemi, teksti ja kuva

Tämän vuoden eittämättä paras numero on 65. Eikä vaan sen takia, että Helsingin Laulu täyttää 65 vuotta ja 65 juhlavuoden päätapahtuma on toukokuussa.

Otetaanpa yksinkertaisia esimerkkejä vaikkapa vain liikenteestä, kuinka keskeinen numero 65 on vaikkapa liikenteen kannalta.

Vaasajuna_800_KF5A7586.jpg

Pendoliini 65 vie junantuomat mummolaan

Jokainen Pohjanmaalta junantuoma tietää, että stadista mummolaan pääsee Pendoliino S 65:llä. Tosin juuri tänään Pendoliini oli väsähtänyt ja matka ajettiin korvaavalla kalustolla.

Bussilla 65 pääsee toukokuun 13. päivänä Karjalatalolle, mutta jos satut olemaan Dublinissa niin bussi 65 ajaa Blessingtoniin.

Liikennettä on sekin, että nokkakalan vauhti ilmassa on 65 kilometriä tunnissa. Ja jos kala loikka maagiset 65 metriä, niin maagisia loikkia tehtiin myös Speden linkomäessä peräti 65 metriä.

Miten ihmeessä pääsisit kulkemaan Tampereelta Virroille Näsijärven länsipuolta, jos ei olisi kantatie 65:ttä.

Tässä lyhyt todiste kuinka tärkeä on numero 65, vaikka nyt valittiin vaan yksi kapea alue kuten liikkuminen.

Mikä 65 on sinun sydäntäsi lähellä ja millä alueella kuten vaikkapa musiikki, rakkaus, työ tai jokin ihan mikä tahansa muu.

Voit kommentoida tätä kuusvitosta ja kertoa oma tarinasi. Tulemme jatkamaan tätä 65-sarjaa.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Helsingin Laulu, 65,

Josko perustaisin oman kuoron

Perjantai 12.2.2016 klo 16:24 - Kauko Niemi

Näihin aikoihin 65 vuotta sitten 42-vuotias Kalervo Tuukkanen varmasti pyöritteli mielessään oman kuoron perustamista. Tuolloin, vuoden 1951 alussa hän toimi kuoronjohtajana Kilven Kuorossa.

tuukkanen.gif

Orkestereiden ja kuorojen johtamisen lisäksi Tuukkasella oli jo sävellettynä plakkarissa 6 sinfoniaa, 2 viulukonserttoa, sellokonsertto, sinfonisia runoelmia ja sarjoja, orkesteriteoksia, kantaatteja, 1-näytöksinen ooppera, näyttämömusiikkia, teoksia kuorolle, sooloille ja orkesterille.

Mitä muuta elämää alkanut vuosi 1951 oli tuonut tullessaan.

Sibeliuksen kotikunta Järvenpää oli saanut vuodenvaihteessa ylennyksen kauppalaksi.  Tammikuun alussa YK:n hulppea päärakennus New Yorkissa otettiin käyttöön. Huonompia uutisia kuuluin Aasiasta, missä kiinalaiset ja pohjoiskorealaiset joukot valloittivat jälleen Soulin – sota jatkui. Helmikuun 1. päivänä YK tuomitsi Kiinan hyökkääjäksi Korean sodassa.

Se oli politiikan aikaa, jolloin presidentillä oli valtaa ja J K Paasikivi myös käytti sitä. Tammikuun 17. päivänä hän erotti Kekkosen ensimmäisen hallituksen ja samalla nimitti Kekkosen toisen hallituksen.

Vuoden 1951 alun pysähdyttävin uutinen Suomessa oli kuitenkin suruviesti 27. tammikuuta − Presidentti, Suomen marsalkka Carl Gustaf Emil Mannerheim (4.6.1867–27.1.1951) kuoli Sveitsissä.

Urheiluhullulle kansalle ilouutinen oli, kun Tauno Luiro hyppäsi Oberstdorfissa mäkihypyn uuden maailmanennätyksen 139 metriä.

Nyt kokolailla toisissa tunnelmissa 65 vuotta myöhemmin Kalervo Tuukkasen perustama kuoro Helsingin Laulu valmistelee intensiivisesti Hanna Remeksen johdolla toukokuun 13. päivänä laulettavaa juhlakonserttia Helavalkeaa.

 

 

 

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Helsingin Laulu, Kalervo Tuukkanen, Hanna Remes, 65-vuotta