Nyt polkataan ilman haitaria ja ilman isänmaan puolustusta

Maanantai 5.6.2017 klo 22:35 - Tekstin koostaminen ja kuva - Kauko Niemi


Helsingin Laulun ensiviikkoiseen kilpailuohjelman sekakuorosarjan ohjelmistoon kuuluun Säkkijärvenpolkka. Ei niin tavanomaista, että Säkkijärvenpolkkaa esitettäisiin ilman harmonikkaa, pelkillä ihmisäänillä.

Sävelhän on varmasti tuttu vähintäänkin niissä perheissä, tuttavapiireissä, joissa on yksikin haitaristi. Tunnetuin versio on eittämättä Vili Vesterisen ja Dallapé-orkesterin vuonna 1939 levyttämä versio.

Kun vietämme Suomi 100 vuotta, niin Säkkijärvenpolkan voi hyvällä syyllä nimetä yhdeksi historiamme tärkeimmäksi biisiksi. Säkkijärven polkkaa pidetään jopa  malliesimerkkinä elektronisesta sodankäynnistä.

HL_850_KN861637.jpg

Vili Vesterisen ja Dallapé-orkesterin vuonna 1939 levyttämästä Säkkijärven polkasta tuli yllättävä apu suomalaisille jatkosodan taisteluissa vuonna 1941.

Suomalaisten valtaamassa Viipurissa räjähteli venäläisten miinoja kuin itsekseen. Lopulta suomalaiset löysivät miinojen laukaisulaitteita. Ne tutkittiin ja saatiin selville, että ne olivat radiomiinoja, jotka laukesivat tietyllä taajuudella.

Yksi tutkijoista oli Yleisradion radioinsinöörinä toiminut Jouko Pohjanpalo. Hän laati radiomiinojen häirintäsuunnitelman. Venäläisten käyttämä taajuus oli tukittava jollain riittävän monisointuisella ääniaseella. Näin alkoi Säkkijärven taukoamaton soitto taajuudella 715 kHz. Paitsi että polkka oli riittävän reipas, se myös sopi sanoitukseltaan tilanteeseen hyvin.

Operaatio Säkkijärven polkka soi taukoamatta elokuusta 1941 kevättalveen, helmikuuhun 1942.

Yhtäjaksoinen ralli poiki myös kiukkuista kuulijapalautetta kotirintamalta Yleisradiolle. Operaatiosta tietämättömät siviilit epäilivät, että Yleisradion soittolistoihin oli päässyt käsiksi joku hullu.

Mutta niin vain kävi, että Säkkijärven polkka pelasti Viipurin silloin, ja yksikään venäläisten radiomiina ei päässyt räjähtämään Vesterisen hanurin soidessa.

Säkkijärven polkan tyyppistä häirintää on käytetty nykyajan sodissakin, ja radioaallot ovat edelleen elektronisen sodankäynnin pääväyliä.

Sakkijarvi_Pontcho_punainen.jpg

Polkka on merkitty kansansävelmäksi ja sen melodiaa oli soitettu ainakin jo 1800-luvun lopulla Karjalankannaksella, jolloin sillä ei ollut vielä nimeä.

Sieltä se tarttui monen tuon ajan harmonikansoittajan ohjelmistoon. Polkkaa olivat soittaneet enimmäkseen Säkkijärveltä olleet pelimannit "muistin rajoista saakka", ja kappale sai tästä nimekseen Säkkijärven polkka.

Alun perin se muodostuu kolmesta Säkkijärven seudulta peräisin olevasta kansansävelmästä. Laulun levytti ensimmäisenä norjalais-amerikansuomalainen harmonikansoittaja Willy Larsen 1928, mutta tunnetuksi sen ovat tehneet eritoten harmonikkataitureiden Vili Vesterisen ja Lasse Pihlajamaan levytykset.

Melodiassa on yhtäläisyyksiä joihinkin länsivenäläisiin ja puolalaisiin tanhusävelmiin. "Säkkijärven kanttorina toiminut kirkkomuusikko Primus Leppänen (1872–1934) kirjoitti polkan nuotit paperille, merkiten sen tunnollisesti kansansävelmäksi. Hän tarkoitti polkkanuoteillaan orkesterikappaletta, mutta tanssisävelmäksi se muodostui.

Avainsanat: Säkkijärvenpolkka, Helsingin Laulu, Kuoro, sekakuoro, Kuorokilpailu, Linz


Kommentoi kirjoitusta


Nimi:*

Kotisivun osoite:

Sähköpostiosoite:

Lähetä tulevat kommentit sähköpostiini