Mitä yhteistä on Olavi Virralla, Eino Grönillä ja Helsingin Laululla

Tiistai 3.3.2015 klo 15:41 - Kauko Niemi, teksti ja kuvat


ratikka11_www_kf5a7685.jpg

Mainosvalot, vanhat talot, kiilto katujen,
välke meren, polte veren, kiire ikuinen,
kun kaste puiston nurmikon,
tie raudan, kolke raition,
se mitä oikeastaan olla voi.


Kaikki ovat purkittaneet Helsingistä kertovan laulun Helsingin laulun. Se pieni ero kirjoitusmuodossa – laulu isolla tai pienellä ällällä – ratkaisee onko kyseessä laulu vai kuoro. Siis kuorolaulu.

Muutama vuosi sitten tuolloin kuoron bassorivissä laulanut Timo Raitila tuli treeneihin posket hehkuen. Radiosta tuli juuri Olavi Virran laulaman Helsingin laulu. Siitä pitää tehdä meidän ”kansallislaulu.”

Aikansa harkittuaan bassotoveri Markus Raikas otti Timon ajatuksesta kopin ja ryhtyi tekemään sekakuorosovitusta Helsingin laulusta Helsingin Laululle. Markus on tehnyt kuorolle muitakin sovituksia.

Kuoronjohtajamme Hanna Remeksen mielestä Helsingin laulusta on tullut kuorolle yhdenlainen nimikkolaulu. Nimikkolaulun asemaa tukee, ei vain laulun nimi vaan myös se, että laulun on meille sovittanut kuoron oma bassolaulaja Markus.

”Helsingin laulu on monella tapaa iätön, se kuvaa Helsinkiä ja sen tunnelmaa. Markus on tavoittanut sovituksessaan tunnelman, joka mielestäni tukee tätä ajattomuuden ajatusta. Sovitus on letkeän svengaava ja soljuvan hyväntuulinen”, Hanna Remes sanoo.

Laulua ehdittiin live-esittää jo jonkin aikaa ja viime keväänä se julkistettiin Lauluja Helsingistä Stadi sjungaa levyllä. Maailman ensimmäisenä kuoroversiona.

Meitä ennen Helsingin laulu levytettiin 1954. Levyttäjänä ei sen enempää eikä vähempää kuin viime perjantaina juhlittu Olavi Virta. Perjantaina Virran syntymästä tuli kuluneeksi tasan sata vuotta. Helsingin laulusta ei muodostunut kuumaa hittiä kuten hänen monista muista 601 levytetystä iskelmästä. Helsingin laulu on kuitenkin sitkeästi pysynyt Olavi Virrasta kertovissa artikkeleissa ja muissa lehtijutuissa.

Helsingin laulun toinen levytys tehtiin 1991. Tuolloin asialla olivat UMO ja Eino Grön. Helsinki-aiheisia lauluja oli levyllä 12 ja albumi kantaa nimeä Helsingin laulu.

Helsingin laulun säveltäjä, Erik Lindström ja sanoittaja Reino Helismaa ovat myös ehdotonta kärkikastia suomalaisessa iskelmänikkaroinnissa. Eivätkä pahemmin esittelyjä kaipaa. Helismaan kynästä on syntynyt kaikkiaan hieman yli 1500 levytettyä sanoitusta.

Erik Lindström aloitti sävellystyön vuonna 1952, joten Olavi Virran vuonna 1954 levyttämä Helsingin laulu kuuluu Lindströmin alkuajan tuotantoon.

markus4_www_kf5a81072.jpg

Markus Raikas puuhaa päivät ja illat musiikin parissa.
Päivätöikseen hän virittää pianoja ja sitten taas illalla
viritetään oma ääni kuoroon sopivaksi.


Miltäs tuntui ensimmäinen ajatus lähteä näiden kolmen herran tekemisiä pistämään uuteen järjestykseen Markus Raikas?  

”Aluksi idea tuntui kokolailla normaalilta, ihan kiva - onhan noita sovituksia tullut kuoroille kyhättyä. Tähän sovitukseen syntyi boostia muutaman kuukauden hautomisen jälkeen, kun tajuamalla tajusin, että sillähän on onnistuneen sovituksen jälkeen mahdollisuus tulla kuoron nimikkobiisiksi. Pian idean toteuttaminen alkoikin tuntua kunnia-asialta. Sovituksen ideointiin ja viilaukseen meni puolisen vuotta.  Viimeisissä viilauksissa Hanna Remeksen suosituksista toteutettiin vielä ideaa, jossa toteutettiin suurempaa kontrastia säkeistöjen välille. Olen mielissäni siitä, että biisi jäi elämään kuoron ohjelmistossa”, Markus Raikas sanoo ja kumartaa käsi sydämellä.

Levyn tilauslomake

Avainsanat: Helsingin laulu, Olavi Virta, Eino Grön, Helsingin Laulu, Markus Raikas, Hanna Remes, Timo Raittila, Reino Helismaa, Erik Lindström


Kommentoi kirjoitusta


Nimi:*

Kotisivun osoite:

Sähköpostiosoite:

Lähetä tulevat kommentit sähköpostiini