Sekakuoro Helsingin Laulun historiikki 1964- 1974

Kauli Kallioniemi luo kuoroon uutta intoa vuosina 1964 - 1974

Uusi kuoronjohtaja, pastori Kauli Kallioniemi (1920 - 1990) aloitti työnsä 28.9.1964.

Johtajan vaihtuminen viivästytti syyskauden toimintaa, mutta toimeen tartuttiin sitäkin innokkaammin. Kuorolaiset osallistuivat harjoituksiin erittäin aktiivisesti. Siihen vaikutti kiinnostus uuteen johtajaan ja se, että harjoitukset olivat vain kerran viikossa.

Syksyn tiiviin harjoittelun ansiosta kuoro saattoi toteuttaa suunnittelemansa kirkkomusiikki-illan. Tilaisuus pidettiin Mäntsälän seurakuntatalossa ja siihen osallistui n. 50 kuorolaista.

Vuoden 1965 kevään toiminta oli vilkasta. Huhtikuussa kuoro piti Salon Yhteislyseon juhlasalissa konsertin, joka sai innostuneen vastaanoton ja suopeat arvostelut. Isäntänä toimi Salon Laulajat. Toinen kevään tilaisuuksista oli lähes tunnin mittainen konsertti Linnanmäen 15-vuotisjuhlissa.

Koko syyskauden 1965 kuoro harjoitteli tiiviisti tulevaa 15-vuotiskonserttia varten. Harjoituksissa esiteltiin myös Pohjoismaihin suuntautuvan matkan ohjelmistoa. Matka oli tarkoitus toteuttaa seuraavan vuoden kesäkuussa.
Kuoro täyttää 15 vuotta ja saa oman lipun.

Kevään 1966 päätapahtuma oli 15-vuotisjuhlakonsertti. Se pidettiin 16.4.1966 Konservatoriossa. Tilaisuudelle antoi erityistä merkitystä se, että kuoron oma lippu oli silloin ensimmäisen kerran mukana. Se oli vihitty kahta päivää ennen konserttia ja innoitti siten myös kaikkia kuorolaisia.

Helsingin Laulun ensimmäinen ulkomaanmatka suuntautui Pohjoismaihin. Matkan kesto oli 12 päivää ja se alkoi 1.6.1966. Kaksi ensimmäistä konserttia oli Kööpenhaminassa. Sieltä kuoro siirtyi Göteborgiin, jossa se esiintyi Lisebergin huvipuiston konserttisalissa.

Oslossa kuoro esiintyi St. Havs Haugen laulupuistossa. Paluumatkalla oli vielä esiintyminen Västeråsissa ja Gävlessä.

Syksyllä 1966 kuoro esiintyi eri järjestöjen ja yhdistysten tilaisuuksissa. Kuoron perinteiseen toimintaan kuuluivat myös laulutervehdykset vanhusten hoitokodeissa. Kyseisenä syksynä vierailtiin muiden muassa Kustaankartanossa.

Vuoden 1967 alussa kuoro vieraili Tampereella. Konsertti pidettiin Tampellan juhlasalissa ja isäntänä toimi Hämeen laulu. Toukokuussa kuoro teki matkan Tallinnaan. Lähtöä edeltävänä iltana tuli tieto, ettei konserttia Jaanin kirkossa saada laulaa. Kuorolle ilmoitettiin, ettei konserttiin saatu lupaa "ylemmältä taholta". Tästä huolimatta matka toteutettiin. Kuoro osallistui jumalanpalvelukseen ja sen jälkeen kahvitilaisuuteen, johon myös arkkipiispa Jaan Kiivit otti osaa.

Suomen 50-vuotiseen itsenäisyyteen liittyvä valtakunnallinen juhla järjestettiin Tampereella kesäkuussa 1967. Pääjuhla oli Ratinan stadionilla ja siihen osallistui kuoroja eri puolilta Suomea sekä soitto- ja kansantanssiryhmiä. Kuoromme osallistui pääjuhlan kuoroesityksiin sekä esiintymisiin kaupungilla.

Helsingin Laulu esiintyi marraskuussa televisiossa Niilo Tarvajärven Tervetuloa-ohjelmassa. Tämä oli jo kolmas esiintyminen lyhyen ajan sisällä. Edellisenä keväänä kuoro oli vieraillut Tarvajärven samaisessa ohjelmassa sekä Kauko Käyhkön pääsiäisohjelmassa.

Vuonna 1967 saatiin suruviesti Fanny Hiltusesta. Hän oli ollut aktiivinen kuorolainen, joka oli merkittävästi osallistunut myös hallinnollisiin tehtäviin kuoron perustamisesta lähtien.

 

Matka satujen saarelle

Koko vuoden 1968 kevään harjoituksia leimasi matka satujen saarelle, Islantiin. Matka tehtiin Meilahden kirkkokuoron kanssa. Kuoroilla oli 7.4.1968 Meilahden kirkossa yhteiskonsertti, jonka ohjelma oli pääosin hengellistä musiikkia. Tilaisuus oli samalla tärkeä harjoitus Islannin vierailulle.

Matka alkoi 1.6.1968 ja sen kesto oli neljä päivää. Saapumisiltana kuorolla oli konsertti Reykjavikin konserttisalissa. Se oli herättänyt jo ennakolta kiinnostusta ja Islannin radio nauhoitti esityksen. Yhteen ääneen todettiin kuoromatkailun hyvät puolet: se lisää yhteenkuuluvuuden tunnetta, opettaa sopeutumaan ja parantaa laulu- ja esiintymisvarmuutta.

Syyskaudella 1968 harjoiteltiin kirkkokonserttia varten. Konsertti järjestettiin Kuusankosken kirkossa. Arvostelujen mukaan "saimme kuulla edustavan näytteen kirkkomusiikin alueelta". Kuluneen vuoden aikana kuoro esiintyi jälleen Yleisradiossa.

Erityisen merkittäväksi koettiin Suomen valtion myöntämä apuraha. Kuoron näkyvä ja monipuolinen toiminta oli pantu merkille myös sillä taholla.

Vuoden 1969 toimintaa sävytti kilpailumatka Itävallan Spittaliin. Matka alkoi 6.7. ja sen kesto oli seitsemän päivää.Kuoro osallistui kilpailun lisäksi jumalanpalvelukseen paikallisessa kirkossa sekä esiintyi yhteisissä illanvietoissa.

Heinäkuun lopulla kuoro osallistui Sulasolin Helsingin piirin järjestämään yhteislaulutilaisuuteen. Se pidettiin Soutustadionilla ja laulut kaikuivat Suomen kansalle radion välityksellä.

Syksyn 1969 ohjelmaan kuului tervehdyskäynti Kustaankartanon vanhainkodissa, kilpailumatkan muistelojuhla sekä osallistuminen Sulasolin Helsingin piirin järjestämään kuorojen ja orkesterien iltaan Dipolissa. Siellä kuoro esitti Spittalin kilpailun pakolliset laulut.

 

Toinen vuosikymmen täyttyy

Kevätkaudella 1970 kuorolaiset järjestivät naamiaiset Laulumiesten salissa. Kaikenlaista hauskaa, mielenkiintoisia asuja ja niihin liittyvää eläytymistä, laulua ja tanssia kesti pikkutunneille asti. Kuoro esiintyi Linnamäellä 3.5.1970. Ilta oli viileä, mutta iloisella laululla ja pienellä liikunnalla kuorolaiset veivät ohjelman ansiokkaasti läpi. Tapio Tiitu säesti kuoroa ja esitti myös omia ohjelmanumeroita.

Kesäkuussa Helsingin Laulu oli isäntänä Soutustadionin yhteislaulutilaisuudessa. Kuoro esitti tilaisuudessa muutamia lauluja ja kuoron johtaja laulatti yleisöä, joka täytti katsomon viimeistä sijaa myöten.

Syksyllä harjoitusten tahti tiivistyi lähestyvien 20-vuotisjuhlien vuoksi. Juhlaohjelmisto oli harrasta kirkkomusiikkia. Kuoron 20-vuotiskonsertin esiintymispaikaksi oli valittu Taivallahden kirkko.

Juhlakonsertti pidettiin 25.4.1971 ja ohjelma koostui hengellisestä kuoromusiikista. Yleisömääräksi arvioitiin n. 500 henkeä ja se loi tilaisuudelle juhlavat puitteet. Konsertti arvosteltiin pääkaupungin päälehdissä ja niissä esitys sai sekä kiitosta että oikeaksi koettua kritiikkiä.

Kesän 1971 alussa Sulasol antoi kuorolle edustustehtävän. Sitä pyydettiin osallistumaan suomalaisten sekakuorojen edustajana Suomenruotsalaisten musiikkijuhlille Loviisaan. Mukana oli kuoroja ja soitinyhtyeitä sekä Suomen ruotsinkielisiltä alueilta, että myöskin muista pohjoismaista.

Syksyllä 1971 kuoro vieraili Vehkalahden kirkossa ja esitti siellä uusintana 20-vuotisjuhlaohjelman. Kuorolaisten mielestä ohjelma onnistui paremmin kuin keväällä, joten todettiin kaikkien kuorolaisten hyvin tuntema käsite: ohjelmiston "kypsyminen".

Vuosina 1972 - 1973 toiminta sujui tuttujen kaavojen mukaan. Talvella harjoiteltiin ahkerasti ja keväällä oli matka ystävyyskuorojen järjestämiin tilaisuuksiin. Keväällä 1972 kuoro piti konsertin Loimaan yhteiskoulussa ja seuraavana keväänä kohteena oli Nummi. Siellä kuoro esiintyi kirkossa ja kävi sen jälkeen laulutervehdyksellä Meltolan parantolassa. Lisäksi oli pienimuotoisia esiintymisiä Helsingin alueella.

Sulasolin laulujuhlat pidettiin Kuopiossa 9. - 11.6.1972. Bussillinen Helsingin Laulun jäseniä osallistui kesäisille juhlille.

Syksyn toimintaan kuuluivat kirkossa esiintymiset. Syksyllä 1972 kuoro esiintyi Kannelmäen ja seuraavan vuoden syksynä Oulunkylän kirkossa. Syksyn toiminta päättyi perinteisesti omaan joulujuhlaan.

Keväällä 1974 Kauli Kallioniemi ilmoitti lopettavansa. Hänen jäähyväiskonserttinsa oli Nummella, jossa kuoro esiintyi ensin kirkossa ja piti iltapäivällä "Kevätlaulajaiset" Nummen yhteiskoulussa.

Kauli Kallioniemen aika oli kuorolaisten kannalta aktiivista ja tasapainoista aikaa ja hänet muistetaan tasapuolisena ja asiallisena kuoronjohtajana. Hänen kaudellaan kuoro teki kaksi onnistunutta ja muistorikasta ulkomaan matkaa ja hänen aikanaan pidettiin paljon työtä vaatineet 15- ja 20-vuotisjuhlakonsertit.

Kuoron jäsenmäärä vaihteli hänen aikanaan 50 - 60:n välillä.

Talous oli saatu tasapainoon esiintymispalkkioilla, mutta myös paljolti veikkausasioimiston ja lehtien tilausten tuloilla.

 

 

1951 - 1964 Kalervo Tuukkanen, perustaa Helsingin Laulun

1964 - 1974 Kauli Kallioniemi, toi uutta intoa kuoroon

1974 -1981 Ilmo Riihimäki, tuo nuorta huumoria kuoroon

1981 - 1984 Erkki Sipilä, värittää ohjelmistoa omilla sovituksillaan

1984 - 1993 Jukka Lehtinen, hakee kuorosointia Helsingin Lauluun

1993 - 1996 Kristel Aer, aloittaa nuorten naisjohtaien sarjan

1996 - 1998 Katri-Lis Tilk (Vainio) tuo vipinää kuoroon

1998 - jatkuu, Hanna Remes nostaa määrätietoisesti kuoron tasoa

 

Toimihenkilöt