Etsitään matalia miesääniä


Ihan näin matalalle ei tarvitse päästä kuin Tim Stroms, mutta kuitenkin sinne päin


Helsingin Laulun uusien kuorolaisten hakuikkuna on nyt avautunut. Tällä kertaa ovet ovat avoimet matalille miesäänille.

Äänialan ja musikaalisuuden tarkistukset tapahtuvat elo-, syyskuussa. Hakuikkuna sulkeutuu syyskuun lopussa.

Hakulomake kannattaa kuitenkin jo lähettää, vaikka nyt, heti keskellä kesää. Otamme yhteyttä ja sovimme kanssasi äänialatestauksen.

Koko hakuprosessi on nyt helppo ja luonteva, kun täytät hakulomakkeen tiedot ja painat nappia, niin hakusi käynnistyy.Elokuussa on se hetki, kun pääset hyvin liikkuvaan junaan ja olet remmissä mukana luomassa joulun tunnelmaa ja valmistautumassa vuoden 2017 kansainväliseen kuorokilpailuun.

Yksityiskohtaiset tiedot Kuoroon laulamaan

Kvartetti 4fun loihti täydellisen elojuhlafiiliksen

Sunnuntai 14.8.2016 klo 17:36 - Teksti ja kuvat: Kauko Niemi

4fun_vallila2016_800_KN860522.jpg

 

Helsingin Laulun kvartetti 4fun, Erja Uosukainen (vas), Seppo Mallenius, Kirsi Hiekkanen ja Olli Orkoneva viihdyttivät Elojuhlaväkeä tänään Vallilan siirtolapuutarhassa.

Tasapainoinen setti sisälsi muiden muassa Mä tsittaan tääl sairaan korkeel . . . . hei äijä sä taivaan Faija . . (Kesäpäivä Kangasalla Stadin slangilla)

Ilmeisesti 4fun on hyvissä väleissä tuon taivaan Faijan kanssa, sillä vielä reilua tuntia ennen esiintymistä taivas repesi ja Vallilan siirtolapuutarhallakin nähtiin vedenpaisumusta. Mutta kun ohjelma alkoi, oli mitä parhain elojuhlien kesäinen keli.

4fun on laulanut ja irroitellut yhdessä liki kolme vuotta. Ryhmä on löytänyt selvästi itselleen oman ohjelmistotyylin.

Pienryhmä-laulu on kuorolaiselle erittäin opettavaista, kun ei pysty omaa stemmaansa peesaamaan, vaan on otettava sataprosenttinen vastuu siitä.

Kuorolle pienryhmät puolestaan tuottaa vakaita stemmalaulajia, mutta lisää myös esiintymismahdollisuuksia, koska ison kuoron liikuttaminen ei läheskään aina ole mahdollista, eikä aina edes soveliasta.

Helsingin Laulussa toimii vakituisesti muutama pienryhmä ja projekti- ja tapauskohtaisesti on aina muodostettavissa sopiva ryhmä.

4fun_vallila2016_800_KN860535.jpg

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: 4fun, kvartetti, Helsingin Laulu, Vallilan siirtolapuutarha

Onnea 65-vuotiaalle Vuoristoradalle

Tiistai 12.7.2016 klo 9:42 - Kuva ja teksti - Kauko Niemi

Linnanmaki_850_KF5A4512.jpg

Onnittelemme ikätoveria

Linnanmäen klassinen Vuoristorata täyttää huomenna 65 vuotta. Samaan ikään on ehtinyt Helsingin Laulu onnittelee yhtä Stadin symbolia. Jokainen tietää ja muistaa millaista laulua Vuoristorata laulaa 47000 kertaa vuodessa ja millainen kirkukuoro säestää.

Vuoristoradan laulu on vuosien saatossa keskeytetty normaalina aukioloaikana vain kerran.  Tämä tapahtui, kun Paul Anka esiintyi Linnanmäellä.

Linnanmäki ja vuoristorata on osa helsinkiläisyyttä siinä missä saman ikäinen Helsingin Laulukin. Perinteisen kuorokirjallisuuden lisäksi kuoromme on kuulunut lauluja Helsingistä, Stadi sjungaa.

Vuoristoradan historia alkoi jo syksyllä 1950 Linnanmäellä vieraili tanskalainen tivolilaitteisiin erikoistunut rakennusmestari Valdemar Lebeck, joka ehdotti radan rakentamista Linnanmäelle. Vuoristorata rakennettiin talvella 1950 Lebeckin piirustusten pohjalta, esikuvana Kööpenhaminassa sijaitseva Dyrehavsbakkenin vuoristorata. Linnanmäen Vuoristoradan avajaisia juhlittiin 13.7.1951, valmistuessaan se oli Pohjoismaiden suurin vuoristorata.

Vuoristorata pyörii kesän aikana noin 47 000 kierrosta. Rata on 960 metriä pitkä ja sen pisin lasku on 48 metriä. Junat vedetään vaijerilla ylös, jonka jälkeen jarrumies säätelee vauhtia jarrustaagista eli kahvasta.

Vuoristoradan rakentaminen maksoi 48 miljoonaa markkaa. Vuoristoradan kestoiäksi arvioitiin enintään 15 vuotta ja nyt jo 65 vuotta. Hyvin on hoidettu.

Kun Vuoristorata aikoinaan avattiin, pidettiin sitä niin hurjana, että ensimmäiset jarrumiehet palkattiin armeijan lentäjien joukosta työn vaativuuden takia.

Yhdysvaltalainen vuoristoratakerho ACE (American Coaster Enthusiasts) on julistanut Vuoristoradan virallisesti ’klassikoksi’. Nämä vaatimukset täyttää vain 40 rataa koko maailmassa.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Linnanmäki, vuoristorata, Helsingin Laulu, 65-vuotias

Runon ja suven Nocturne

Keskiviikko 6.7.2016 klo 7:50 - Teksti ja kuva: Kauko Niemi

Suvi_Einoleino_850_KF5A7257.jpg

Eino Leinon katu Yhdistää Helsingin Töölössä Mannerheimintien ja Topeliuksenkadun.

Tänään vietämme Suomessa runon ja suven päivää. Kansanomaisemmin Eino Leinon syntymäpäivää. Juurihan Helsingin Laulu lauloi toukokuisessa juhlakonsertissaan Leinon Nocturnen, jonka säveltäjänä on Martti Ruutu.

Helsingin Laulu juhlii tänä vuonna 65 vuotista taivaltaan, johon taipaleeseen mahtuu melkoinen määrä Eino Leinon tekstejä.

Viimeiksi esittämämme Nocture lienee Leinon tunnetuimpia runoja ja tämä runo täytti viime sunnuntaina 113 vuotta. Runon päiväykseksi on merkitty 3.7.1903. Kolme päivää ennen kuin Eino Leino täytti 25 vuotta.

Runon tekee Helsingin Laululle läheiseksi myös sen inspiraation alkulähteet. Leino vietti tuon kesän Kangasniemellä. Kangasniemellä on myös Helsingin Laulun perustajan Kalervo Tuukkasen viimeinen leposija.

Markus Jääskeläisen keräämien tietojen mukaan nuori, 24-vuotias Eino Leino vietti kesää 1903 ystävänsä, runoilija Otto Mannisen kotitilalla Kangasniemen Hokan kylässä.
Runoilijat kasasivat kiviröykkiöitä Mannisen kotitalon pihalle - "tulevien muinaistieteiden professorien kiusaksi", kuten he itse asian ilmaisivat. Illalla oli saunan vuoro, jonne varsinkin kovana löylymiehenä tunnettu Leino hinkui lähes joka päivä. Saunasta kipaistiin uimaan kilometrin päähän Puulaveden virkistäviin aaltoihin.

Tuona kesänä syntyi runo, joka menneen maailman kuvastostaan ja paatoksellisesta tunnelmastaan huolimatta - tai ehkä juuri niiden ansiosta - jaksaa yhä sykähdyttää suomalaisten sydämiä - Nocturne.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Eino Leino, Helsingin Laulu, Nocturne, Kangasniemi, Kalervo Tuukkanen

Helavalkea loimusi sävelin ja värein

Lauantai 14.5.2016 klo 16:10 - Kauko Niemi, kuvat: Johan Björklund

65_kuva2.jpg

Helavalkea, Helsingin Laulun 65-vuotis juhlakonsertti, roihusi oikein kunnolla eilen illalla Karjalatalolla. Helsingin Laulun perustajan Kalervo Tuukkasen harvoin esitetyt sävellykset saivat uuden tulemisen. Kiitämme loimujen lämmöllä jokaista paikalla olijaa.

65_kuvat.jpg

Konsertti kunnioitti vanhaa ja toi esille myös kuoron nykyhistorian. Vaikka tämä olikin juhlavuoden päätapahtuma, niin kuoronjohtaja Hanna Remes lupaa juhlavuoden näkyvän ja kuuluvan myös tulevassa jouluohjelmistossa.

65_kuva3.jpg

Riitta Sarastie toi tervehdyksen kuorolle, jossa hänkin on aikoinaan laulanut ja muistutti samalla kuorolaulun terveellisyydestä.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Helsingin Laulu, Hanna Remes, Riitta Sarastie, kuorokonsertti,

Saa Oivan portsari lantin, jonka velkaa jäin

Sunnuntai 8.5.2016 klo 12:00 - Kauko Niemi, teksti ja kuvat

kolmaslinja_800.jpg

Ensi perjantain kuljemme Helavalkea-konsertissamme kolmatta linjaa takaisin. Niin sopii miettiä mistä ja mihin tai siis mistä takaisin. Perjantaina tapaamme myös Muistojen Bulevardilla sekä valssataan Helsinki-valssin tahdissa, sillä Niin Gimis on Stadi.

Lupaamme visiteerata myös Sibeliuksenkadulla , Helsinginkadulla, Eino Leinon kadulla ja Aleksis Kiven kadulla sekä Tuukkasenkujalla.

Mutta mikä on tuo mystinen kolmas linja siinä Toisen linjan ja Neljännen linjan välissä saman suuntaisesti idästä länteen. Eilisellä kamerakierroksella siinä Kallion kirkon ja suuren virastokolossin välissä kohtasi eritysisen aitoa Kallion kaupunginosaa lukuisine kuppiloineen, joiden portsarit lienee lanttinsa saaneet.

Vaikket ikinä olisi fyysisesti kulkenut Kolmannella linjalla mihinkään suuntaan, niin laulu on suurimmalle osalle suomalaisia tuttu.

”Kolmatta linjaa takaisin” on suomenkielinen versio Tony Hatchin ja Jackie Trentin kirjoittamasta kappaleesta ”Beautiful in the Rain”, jonka Petula Clark levytti. Juha Vainio sanoitti kappaleen suomenkielisen version ja Fredi levytti sen vuonna 1968.

Kappale on Fredin tunnetuimpia levytyksiä ja Vainion tunnetuimpia käännöskappaleita – sanat tosin ovat täysin erilaiset kuin alkuperäisessä.

Wikipedian mukaan alkuperäisversiossa kerrotaan sateessa kuljeskelevasta tytöstä, joka miettii elämäänsä. Suomenkielinen versio taas sijoittuu Kolmas linja -kadulle Helsingin Kallioon.

Kerrotaan, että Vainio keksi Kolmannen linjan avattuaan puhelinluettelon karttaosan ja tökättyään sattumanvaraisesti jotain kohtaa. Sormi osui Kolmas linja -kadun kohdalle. Vainion yhteistyökumppani, säveltäjä Toivo Kärki, harmitteli sitä, että Vainio teki niin hyvän tekstin käännöskappaleeseen eikä Kärjen omaan sävelmään.

Vainio kommentoi työtään vuonna 1978: ”Joskus, kun tulee ihmisten kanssa puhetta tästä mun omasta työstä, lähinnä tekstinteosta, niin semmoinen mielikuva tulee, ettei tässä perhana oo muuta työtä tullut tehtyäkään ku yks Kolmatta linjaa takaisin. Kun sen toiset tuntee niin hyvin. Tosiasia on, että ei tämä mulle, tämä ralli, oo muodostunut mikskään virstanpylvääks. En mä oo sen kohdalle pysähtynyt, ja ei se oo ku yks teksti satojen joukossa. Niin ku on tää katukin: yks kuja tuhansien seassa."

Helsingin Laulun ensi perjantaina esittämän kuorosovituksen on tehnyt Jaakko Mäntyjärvi. Mäntyjärveltä on syntynyt paljonkin nerokkaita kuoro sovituksia ja kuorobiisejä. Mäntyjärvi on oikein hyvin, jopa humoristisesti edustettuna perjantaisessa ohjelmistossa. Jos Helsingin Laululta kysytään, niin mielellämme kannatamme Mäntyjärvenkadun nimeämistä Helsinkiin.

>> Liput konserttiin tai ovelta

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kolmatta linjaa takaisin, Helsingin Laulu, kuoro, kuorolaulu, Jaakko Mäntyjärvi,

Lisää kirjoituksia